Rahat suunnittelusta hoivaan?

Kuntien ja valtioiden omistamien kiinteistöjen suunnittelu ja rakentaminen maksaa monta mansikkaa. Tarvitaan kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, virastoja jne. Montako samannäköistä olet nähnyt? Entä montako samannäköistä Hesburgeria tai ABC -myymälää olet nähnyt?

Suunnittelu on kallista. Se edellyttää hyvää lakien ja määräysten asiantuntemusta sekä omat erityisasiantuntijansa mm. rakennus-, LVI-, sähkö- ja teletekniikkaan ja yleensä mukana on arkkitehtikin. Arvokkaita henkilöitä kaikki. Tarvitaan myös nykyaikaiset suunnitteluohjelmat ja lisenssit ja asiakirjojen hyväksyttämiset. Aikaakin kuluu eikä päästä kovin sutjakasti itse kiinteistön  tilaus- ja rakentamisvaiheeseen. Tarvitseeko jokaisen rakennuksen jokaisessa kunnassa näyttää erilaiselta ja olla uniikki?

Mitäs jos laadittaisiin kuntien/kaupunkien käyttöön valmiit tyyppitalosuunnitelmat tarvittavista peruskiinteistöistä; vaikka kymmenen erikokoista koulua, kirjastoa ja virastoa jne. Suunnitelmat sisältäisivät piirustusten lisäksi työselityksen ja ainemenekkilaskelmat.

Keksintö ei suinkaan ole uusi; jo 1920 -luvulla sosiaalihallitus tilasi maatilarakennusmalliston (lähde: wikipedia) ja sitä ennenkin oli ns. tyyppitalomaisia ratkaisuja mm. asemarakennuksille. Vähän kuten sotien jälkeen rintamamiestaloja putkahti Suomeen melkoinen määrä (300 000).

Tämä malli säästäisi kuntien uudisrakennusten suunnittelukustannuksista nuo lukuisat mansikat. Lisäksi mahdollisesti malleista löytyvät puutteet päivitettäisiin suoraan kaikkien käytössä oleviin suunnitelmiin, jolloin estettäisiin samojen virheiden toistuminen. Kiinteistöt voisivat olla energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiäkin. Esimerkiksi Islannissa julkiset rakennukset näyttävät yllättävän samanlaisilta joka paikassa, mikä ei ole sattumaa.

Säästyneet mansikat voisi sitten käyttää vaikka hoivakäsipareihin tai laadukkaiden palveluiden ostamiseen, ihmisten auttamiseen? Myös ikääntyvien insinöörien.