Rahat suunnittelusta hoivaan?

Kuntien ja valtioiden omistamien kiinteistöjen suunnittelu ja rakentaminen maksaa monta mansikkaa. Tarvitaan kouluja, päiväkoteja, kirjastoja, virastoja jne. Montako samannäköistä olet nähnyt? Entä montako samannäköistä Hesburgeria tai ABC -myymälää olet nähnyt?

Suunnittelu on kallista. Se edellyttää hyvää lakien ja määräysten asiantuntemusta sekä omat erityisasiantuntijansa mm. rakennus-, LVI-, sähkö- ja teletekniikkaan ja yleensä mukana on arkkitehtikin. Arvokkaita henkilöitä kaikki. Tarvitaan myös nykyaikaiset suunnitteluohjelmat ja lisenssit ja asiakirjojen hyväksyttämiset. Aikaakin kuluu eikä päästä kovin sutjakasti itse kiinteistön  tilaus- ja rakentamisvaiheeseen. Tarvitseeko jokaisen rakennuksen jokaisessa kunnassa näyttää erilaiselta ja olla uniikki?

Mitäs jos laadittaisiin kuntien/kaupunkien käyttöön valmiit tyyppitalosuunnitelmat tarvittavista peruskiinteistöistä; vaikka kymmenen erikokoista koulua, kirjastoa ja virastoa jne. Suunnitelmat sisältäisivät piirustusten lisäksi työselityksen ja ainemenekkilaskelmat.

Keksintö ei suinkaan ole uusi; jo 1920 -luvulla sosiaalihallitus tilasi maatilarakennusmalliston (lähde: wikipedia) ja sitä ennenkin oli ns. tyyppitalomaisia ratkaisuja mm. asemarakennuksille. Vähän kuten sotien jälkeen rintamamiestaloja putkahti Suomeen melkoinen määrä (300 000).

Tämä malli säästäisi kuntien uudisrakennusten suunnittelukustannuksista nuo lukuisat mansikat. Lisäksi mahdollisesti malleista löytyvät puutteet päivitettäisiin suoraan kaikkien käytössä oleviin suunnitelmiin, jolloin estettäisiin samojen virheiden toistuminen. Kiinteistöt voisivat olla energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiäkin. Esimerkiksi Islannissa julkiset rakennukset näyttävät yllättävän samanlaisilta joka paikassa, mikä ei ole sattumaa.

Säästyneet mansikat voisi sitten käyttää vaikka hoivakäsipareihin tai laadukkaiden palveluiden ostamiseen, ihmisten auttamiseen? Myös ikääntyvien insinöörien.

Anonyymivaalit?

Kepu pettää, demarit jakaa olematonta rahaa, kokoomus ei ajattele ihmistä ja persut ei pidä maahanmuuttajista vai miten se oikein menee? Media muokkaa näkemyksiämme ja valta on vahva. Kuka saa mediatilaa ja minkä vuoksi? Näkyvyyttä pitää olla, laadulla niin väliä?

Jos tehtäisiinkin niin, että ehdokkaat vastaisivat huolellisesti vaalikoneisiin eikä tiedossa olisi kuka, minkänäköinen, ikäinen, mitä sukupuolta tai edes puoluetta ehdolla olevat edustaisivat? Äänestyspäätös tehtäisiin omiin ja äänestettävien osaamisiin, ajatuksiin, mielipiteisiin ja arvoihin sekä mahdollisiin lupauksiin perustuen. Ei mielikuvien tai kalliiden kampanjoiden perusteella. Olisi vain yhteiset vaalikoneet. Vasta vaalien jälkeen nimet vaalinumeroiden takana kerrottaisiin.

Minkänäköinen olisi tulos? Se vastaisi hyvin kansalaisten todellisia näkemyksiä ja tahtotilaa. Tutkimusten mukaan mies äänestää useimmiten miestä, nainen naista tai miestä. Epistä. Olisi mielenkiintoista nähdä, minkälainen tulos tämmöisellä anonyymillä äänestystavalla saataisiin aikaan eri tasa-arvoisuuksien, kuten ikä tai sukupuoli, näkökulmasta.

Yllä kuvatulla erilaisella äänestystavalla säästyisimme kalliilta ja epätasa-arvoisilta esillepyrkimisyrityksiltä sekä usein hermoja kiristäviltä kehu omia, arvostele kaveria -väittelyiltä. Vaalityöhön käytettäviä rahoja säästyisi valtavasti johonkin fiksumpaan, ylilyönneiltä vältyttäisiin ja saisimme keskittyä enemmän sisältöön kuin julkisuushakuisuuteen emmekä olisi niin paljon mielipidevaikuttamisen alaisia.

Heikkouksiakin mallissa on, mutta se on silti kiinnostava. Joku menettäisi hyvää bisnestä tai se siirtyisi uusiin muotoihin.

Ensimmäisten vaalikoneiden vastausaika päättyy pian. Myöhemmin ne tulevat äänestäjien käyttöön. Suosittelen, että tutkimme kukin ennakkoluulottomasti vaalikoneiden vastauksia ja teemme omat johtopäätökset. Älä anna syötetyille mielikuville sijaa.
Valitse sisällön perusteella.

Uskonto kuuluu kansamme kulttuuriin

On taas ollut ainutlaatuisten koulujen joulujuhlien aika ja on käyty keskusteluita niiden erinomanlaisista sisällöistä. Yksi aihe on ollut, saako koulujen joulujuhlissa näkyä valtauskontomme?

Suomen historian ja kulttuurin yksi tärkeä perusta on kristillisyys sekä sen tuomat arvot ja ihmiskäsitys. Meidän tulee ymmärtää ja kunnioittaa näiden merkitystä kansakunnallemme ja sen turvallisuuteen. Jokainen on ihmisenä tasa-arvoinen. Emme saa vähätellä tai lakaista näitä vahvoja arvojamme pois, eikä varsinkaan tärkeimmistä juhlistamme, joihin se on jo sukupolvien ajan kuulunut. On meidän vanhempien ja aikuisten vastuulla, että omalla esimerkillämme pidämme huolta kristinuskon sanomasta ja siihen liittyvien traditioiden siirtämisestä tuleville sukupolville. Sanoma on hyvä jokaiselle vaikkei kaikkeen sen kertomaan uskoisikaan. Emme saa antaa perusasioiden kadota sydämistämme, joku muu ottaisi paikan kyllä mielellään.

Uskontomme antaa meille vahvan ja hyvän eettisen pohjan ja on arvokas elämänkatsomuksellinen perintö. Monen asian arvon huomaa vasta kun se on kadonnut.

Laulakaamme ilolla Joulun sanomasta, ilman sitä emme voisi viettää tätä lähestyvää juhlaa. Olen kiitollinen, että sain taas katsoa kyläkoulun perinteisessä joulujuhlassa jouluevankeliumin ihanien lasten esittämänä ja saimme jälleen yhdessä laulaa tutut sävelet.

Siunattua ja turvallista Joulua jokaiselle ❤️

Ja kyllä, tahdon kirjoittaa Joulu sanan isolla vaikka tiedän että se on kieliopillisesti väärin.

Kotimaista muovikrääsän tilalle!

Suomen karuissa oloissa, kuivilla kankailla kasvaa tuo vahva ja suorarunkoinen, sitkeä puu. Alun vaikeuksien jälkeen kestää tuulta ja sadetta ja vielä kuoltuaankin on usein arvokas ja haluttu kelopuu. Kasvaa yhdessä muiden kanssa, ylöspäin kurkottaen, sen korkeammalle, mitä enemmän on lajitovereita vierellään.

Uusia puita kävyistään synnyttävä, kotimainen ja ekologinen. Jokainen yksilö on uniikki luojan luoma ja toistensa kanssa tasa-arvoinen. Siemenet käyvät ruuaksi ja tervaset ovat monet tarpeelliset tulet kodeissa ja nuotiopaikoilla sytyttäneet.

Tuollainen toivoisin itsekin olevani, terve ja vahva kotimainen. Juuret syvällä Suomen mullassa ja vähällä toimeen tuleva, pahoissakin tuulissa pystyssä pysyvä.

Siksi lempipuuni mänty on eduskuntavaalikampanjani tunnusmerkki. Lähimetsän mäntykuvat ja uniikit omin käsin poimitut kävyt ovat vastalauseeni kaupallistuneelle markkinoinnille, muoveille ja kertakäyttökrääsälle. Yhdessä tukijoideni kanssa niistä syntyy sytykekäpyjä, joilla toivomme lämpöä Satakunnan kotien helloihin, takkoihin ja saunoihin.

Käpyillään 💚

Lisää lankaa?

Olen onnellinen, minulla on töitä. Monella muullakin on. Monen edestä. On mittaria, tavoitetta, painopistettä, strategiaa, tehtäviä, vastuita, raportointia ja velvoitteita. Tälläkin viikolla olen toiminut omien töideni lisäksi mm. ATK-tukihenkilönä ja matkapalvelusihteerinä. Itselleni. Koska se, joka tarvitsee, hoitaa. Ja sitten on ne työtkin, minkä takia aamuisin tulen töihin. Ja monesti tähän päälle omien vanhempien auttaminen, lasten harrastukset, omasta liikkumisesta ja kodista huolehtiminen ja ehkä, jos olen oikein onnellinen, niin jokin oma harrastus.

Kuuntelen tuttavieni kertomuksia, yllättävän moni voi huonosti. On sairaslomia, mutta moni sinnittelee selvästi ylikuormittuneena pitkiäkin aikoja. Elämänilo palaa heikentyneellä liekillä. Moni joutuu kokemaan huonoa palautetta ja käytöstä päivittäin. Ihmisiä ja heidän työtään ei läheskään aina arvosteta, jopa yllättävän harvoin. Tai on suuri huoli selviytymisestä vaikka tekisi hurjasti töitä kun itsestä riippumattomat voimat voivat vaarantaa työn tulokset (ruuantuotanto).

Moni ei ole onnellinen, heillä ei ole töitä. Ei sen yhdenkään edestä. On kuitenkin työnhakua, kursseja, lomakkeita, hakemuksia ja ramppaamista paikasta toiseen. Heilläkin on monesti lapsia, vanhempia ja oma koti hoidettavana.

Tekisin mielelläni lyhyempää työviikkoa JOS tietäisin, että näin voisin tarjota osan työstäni jollekin, jolla työtä ei ole. Harva haluaa olla työttömänä. Kuitenkaan aina työajan lyhentäminen ei tarkoita töiden vähenemistä tai siirtymistä jollekin toiselle vaan johtaa töiden ”parempaan” priorisointiin eli yhä enemmän jää tekemättä tai vain siirtyy eteenpäin tai joudutaan tekemään heikommalla laadulla. Ja huono omatunto vierailee yhä useammin. Sitten saapuu sairastaminen. Tulee lyhyitä poissaoloja, jotka voivat pikkuhiljaa pidentyä ja joskus lanka vain katkeaa. Se on yllättävän yleistä nykyään. Se voi tapahtua kenelle vain kun lankaa venytetään tarpeeksi. Seuraava henkilö ottaa omien töiden lisäksi tehtäviä hoitaakseen ja ketjureaktio on valmis. Se tulee kalliiksi kaikille.

Olisi hienoa, jos jokaisella olisi omia taitoja vastaavaa työtä sopivasti, jokaisen työtä arvostettaisiin ja siitä kiitettäisiin. Työtä jaettaisiin mahdollisimman monelle. Ei olisi pahitteeksi, jos joskus voisimme istahtaa työkaverin kanssa kahville ja kysyä, miten sinä voit?

Ihminen ei ole kone. Lankaa ei ole loputtomiin.

Huom. Minulla on hyvä työ ja ihania työkavereita eikä tämä ole mielenilmaus omaa työnantajaani tai työtäni kohtaan vaan ajatuksia nykypäivän työelämästä tai sen puuttumisesta.

Metsään meni

Menin koiramme kanssa rakkaaseen mökkimetsään, missä olen kolunnut jo yli 30 vuotta. Tämä metsä sijaitsee saaressa ja on juuri sen kokoinen, että voin kulkea sen ympäri parhaimman auringonvalon aikaan ja kävellessäni voin nähdä koko ajan myös järven. En kyllästy tähän, en voi eksyä tuttuun maisemaan ja löydän aina jotain uutta. Puolisoni  ja poikani olivat samaan aikaan soutelemassa, kaloja narraamassa ja saatoin samalla seurata heidän rauhallista kulkuaan pienessä aallokossa. Koira juoksenteli, haisteli ja nautti sekin selvästi elämästään.

Voiko mitään rentouttavampaa olla suomalaiselle? Ehkä illalla lämpeävä mökkisauna? En tosin mene enää järveen; rentoutunut oloni haihtuisi samantien 😅

Ystävät, jos voimat ja aika antaa periksi, menkää metsään. Halpaa terapiaa, raitista ilmaa ja liikuntaa. Unikin tulee paremmin. Metsään meni ja sinne jäi, monta murhetta. Suomen luonto 💚

Tuulivoimaa?

Eurajoen kunnanvaltuuston kokous tämän viikon tiistaina (2.10.) käynnisti uudelleen keskustelun tuulivoiman mahdollisesta sijoittamisesta Eurajoen Lemlahdelle. Asia jakaa voimakkaasti alueen ihmisiä. Olen seurannut perusteluita puolesta ja vastaan ja havainnut, että syyt olla jotakin mieltä, vaihtelevat hyvin yksittäisistä henkilökohtaisista paikallisista kysymyksistä isoihin, maapallon ilmakehän lämpenemisen pysäyttämiseen asti. Faktaa taitaa olla ainakin se, että maapallo ei näe, kenen rahoilla tai kenen tontille tai kenen hyödyksi tuulivoimaa rakennetaan mutta se hyötyy uusiutuvan energian tuottamisesta enemmän kuin jos sama energia tuotettaisiin esim. hiilellä? Suurin osa kannattaa tuulivoimaa kunhan ei näe sitä omalta kodilta tai mökiltä? Tottakai yksittäiset teot eivät yksinään riitä, jos muut maat eivät hoida omaa osuuttaan mutta meidänkin on kannettava vastuuta ja vaadittava sitä myös muilta.

Itselläni on ollut mökillä saaressa pieni tuulivoimala ja aurinkopaneelit, jotka latasivat samaa akustoa. Kyllä koin mukavaksi saavutetun energian, saatoin saada syksyllä valoa ja kuunnella uutiset radiosta, katsoa jopa telkkaria päivän päätteeksi. Kaikki on suhteellista. Laitoin nimeni aloitteeseen, jossa pyritään selvittämään, löytyykö mahdollisuuksia rakentaa tuulivoimaa Lemlahden alueelle.